Arvoitus! Mikä tämä on: jos haluat sinne, olet terve etkä pääse, ja jos et halua, olet sairas ja joudut sinne...

Psykologien työllisyystilanne näyttää nykyään aika hyvältä. Myös psykiatrialle pääsisi vakituiseen toimeen kun vain hakisi ja ottaisi paikan vastaan. Työntekijöistä on pulaa. Pohdin, lähtisinkö tämän lääketieteelliseksi erikoisalaksikin, jostakin syystä, kutsutun sosiaalisen puhtaanapidon maailmaan vielä pidemmäksi aikaa (nyt sijaisuuksia 4 vuoden ajalta) ja sitoutuneena siihen ja sen ihmis- ja perusoikeusnäkemyksiin.

Tein tietysti pohdinnoistani taulukon. Uskon että hakemisen puolesta on ainakin 10 hyvää syytä, mutta keksin vain kahdeksan. Vastapainoa tuli enemmän...

MIKSI HAKISIN PSYKIATRIALLE VAKITUISEEN TYÖHÖN?	MIKSI EN HAKISI PSYKIATRIALLE VAKITUISEEN TYÖHÖN?
1) varma kuukausipalkka ~3300 €	muut mielenkiintoiset tulonlähteet ja työt loppuisivat; olen panostanut niihin - menisikö se nyt hukkaan?
2) tekemistä päiväajoiksi	kodin-, tilan- ja eläinten hoito kärsii
3) ammattitaidon hyödyntämiseksi	syventyminen, jatko-opinnot ja tieteellinen työ jäisivät (ehkä ei kokonaan? mutta tutkimusalana psykiatria ei oikein innosta)
4) tutkimukset ovat OK hommaa, interventioita ja supportiota voi harjoitella ja itseään niissä kehittää	potilaiden "hoitaminen" ilman aihe- ja aikarajausta ei ole alaani - en halua kuunnella kurjuutta tai jutella niitä näitä kuukausien ja vuosien ajan koska se ei ole itselle hyväksi
5) työpaikka sopivan lähellä vaikka pyörällä kulkea	koko elämä kuluu Harjavallassa
6) työilmapiiri OK, työnteon fiilis useimmilla eteenpäin pyrkivä ja vastuullinen	mielenkiinnon kohteet ja näkemykset eroavat, henkinen yksinäisyys
7) työstä on tod.näk. hyötyä	työaika ei kulu kovin tehokkaasti
8) kenties voi päästä kehittämään toimintaa	organisaatio on luutunut eikä mitään muutokseen pakottavaa ole näköpiirissä (ja sote-uudistus!?)
9) ?	psykiatria seisoo savijaloilla, en halua tukea alan kivikautisia huonosti perusteltuja näkemyksiä ja toimintatapoja
10) ?	toimistotyöaika on tappavaa, ahdistavaa, turhaa kellon mukaan elämistä olennaisten asioiden kustannuksella